Helsinki, Helsinki Winner 2011 3.12.2011 tuomari Juan Naveda Carrero, Espanja (33 perroa)

MILA VAL ERI/1 SA PN1 VSP CACIB HV-11
"Very nice type, good head, neck and topline. Nice group, nice angulations & movement. Standing very nice, very nice movement from the side, good attitude."
 

Helsinki, Voittaja 2011 4.12.2011 tuomari Jose Haro Haro, Espanja (42 perroa)

MILA VAL ERI/4
"Nice bitch, good angulation & topline. Good head. Nice bridge. She moves well."

kuvat Ulla Virtanen

Hyvinkää Spanieliliiton erikoisnäyttely 22.10.11 tuomari Antonio Garcia Perez, Espanja (109 perroa)

MILA VAL ERI/1 SA PN1 VSP

"Excellent bitch. Top quality coat. Good front and rear. Excellent topline. Shows and moves well."

Miltsi meni ja voitti nartut erikoisnäyttelyssä :)

Kuvat Ulla Virtanen, kiitos Ulla!

Meillä on vietetty aika aktiivista agi- ja tokotreenikautta lähiviikot. Syksy on todellakin tullut... mutta kyllä sitä jaksaa kun on paljon mielenkiintoista opeteltavaa ja puuhaa.

Milan toinen kerta fyssarilla osoitti, että ekalla kerralla löydetyt selkäjumitukset olivat jo paljon paremmat. Jumppaohjeilla taas lähdettiin, ristikkäis-seisonta lattialla, takaosan hahmotus, takajalkojen nostelu, etureiden vahvistus, peruutus, seiso-istu-seiso vaihdot, puunrungoilla tasapainottelu jne. Meillä on ollutkin hauskaa lenkeillä kun silloin näitä on mukavinta tehdä.
Juoksukin on eletty ohi ja Mila päässyt yli ajatuksesta tehdä toiset pennut :) Aluksi näytti siltä että se luuli taas saman rumban alkavan, ei syönyt kunnolla ja oli hieman alamaissa, mutta nyt on taas oma vauhdikas itsensä.

Pari viikkoa sitten osallistuimme ATD:n järjestämään Vappu Alatalon motivointiklinikkaan. Opin että Mila valitsee pallon jos tarjolla on kasa erilaisia leluja :) Hioimme taisteluleikkiä lähinnä irrotusharjoituksilla, koska Milaa kuumentaa aika paljon lelun kanssa "sähläys" mitä teen: Annan hyökkiä leluun koska vaan, pomppia vasten ja väistelen koiraa, en vaadi aina ensimmäisestä käskystä irti. Eli selkeämmin leikin kulku, aloitus ja lopetus ja jatkaminen. Aika natsia mutta toimii Milalle. Itse taistelu saa ja pitää vaihdella paljon, itse voisin olla passiivisempi ja antaa koiran viedä leikkiä enemmän. Vapulle, kuten muillekin vieraille ihmisille, Mila noutaa lelua paljon paremmin kuin minulle eikä vahdi lelua niin paljon kun se on maassa kuolleena. Vieraskoreutta :)
Opin myös että Mila kun tekee aika kiihkeästi asioita, se myös väsyy melko nopeasti, vaikka ei ehkä siltä näytä selkeästi. Kyllähän se tekee väsyneenäkin, mutta ihanteellinen oppimisalue on ehkä siinä vaiheessa ohi. Vähän toistoja (esim. kepeillä 3 yritystä kerralla),  paljon pieniä  taukoja. Jos tulee virheitä joista ei voi palkata, kannattaa koira "nollata" nollapalkalla, eli teettämällä jotain pientä muuta mistä pääsee palkkaamaan. Muuten Milan vire nousee virhe virheeltä korkeammalle ja korkeammalle. Kokeilin tätä teettämällä maassa kierimistä, ja tuntui toimivan. Laitettiin aivot uuteen järjestykseen :) Ajatus meni pois virheestä molemmilla ja sitten yritettiin uudestaan.
Yleisesti ottaen klinikalla vahvistui ajatus siitä, että leikkiminen ja palkkaus pitää opettaa, pitää etsiä yksilölle parhaat tavat palkkautua, vaihdella leikkimistä ja antaa koiran viedä, kuitenkin samalla muistaen että leikkikin on rajoja ja sääntöjä ja kaikki tapahtuu ihmisen kautta.

Seuraavaksi olimmekin Vapun hyppytekniikkakurssilla. Tehtiin perussarjaa 15 cm:n rimoilla  ja yksittäistä aitaa eri korkeuksilla. Milalla ei vaikuttanut olevan ongelmia itse hyppytekniikassa. Paikallaistumiseen puututtiin monien kanssa, ja neuvona oli vahvistaa ja vahvistaa istumista ryhdissä. Milalla ei ole mitään ongelmia pysyä paikallaan muualla paitsi agikentällä :) Ja varmasti itse olen sen saanut aikaan, koska koira lukee niin vahvasti minun kroppaa ettei malta. Mutta sitä paikallaistumista pitäisi vaan muistaa treenata erikseen ja palkata enemmän. Lisäksi opin, ettei rimojen tiputtamisesta koskaan huomauteta. Monesta koirasta kyllä näki että ne korjasivat virheet ihan itse, vaikka saivatkin palkan tiputtamisesta. Milalla satunnainen rimojen tiputtaminen johtuu todennäköisesti kiireestä ja siitä, ettei se vielä kestä ohjaajan häiriöitä hypyn aikana. Yksittäisesteen harjoituksessa sattui erikoinen juttu, kun Mila tuli aidan ali useamman kerran. Syy löytyi palkan sijainnista: Milalla oli suora näköyhteys palloon aidan ali, eikä silloin kyennyt ajattelemaan hyppäämistä. Kun etäisyyttä lisättiin tai estettä muutettiin niin että näkölinjalla oli apurima, ongelma poistui heti ja Mila hyppäsi nätisti.
Juteltiin hieman myös Milan kiihkeydestä ja siitä, että ainoa mikä auttaa siihen on oma rauhallisuus ja positiivinen koulutustapa. Kotona voi ja pitää olla natsi, ja perro kurissa ja nuhteessa, mutta kentällä pahin mitä voi sanoa on "Oho, koitappa uudestaan" tai huomiotta jättäminen.

Pari videota hypyistä

Ja ettei vielä päättyisi selostukseni, eilen aloitettiin ATD:n syksykausi tokon parissa Tiltun kurssilla. Kävimme läpi kaikki voittajan liikkeet niin kuin koira ne osaa, jotta lähtötilanne olisi selvillä. Kahdessa osassa ne tehtiin, ja palkkasin tarpeen mukaan väleissä. Hyödyllinen juttu, koska näin mikä on levällään ja mikä ei. Hyvällä tolalla ovat paikallaolot, niihin vaan lisää aikaa ja häiriötä, mm. liikkurin tuijotuksesta Mila paineistui. Seuraaminen oli minusta yllättävän hyvää, vaikka kaavio oli pitkä. Mila on liikaa kiinni käsissäni ja yläkropassani, joten tätä pitäisi työstää (olen kyllä tätä vahvistanut liikaa). Istuminen oli tosi hyvä, samoin luoksetulon teki kuten kokeessa ja pysähdykset oli minusta hyviä.
Noudoissa on töitä kyllä, kokeilin metallinoutoa vieraalla kapulalla (joka oli iso), eikä Mila sitä nostanut. Lähti kyllä innolla ja otti hieman hampaisiin, mutta luovutti sitten. Tehtävä oli liian vaikea, nyt täytyy harjoitella vaan kapulaan tuloa minun lähellä ja että pyrkisi tulemaan kohti kättä kapulan kanssa. Hyppynoudossa teimme takaisinhypyn kapula suussa, mikä meni hyvin lukuunottamatta esteeseen osumista, oli liian kiire. Tunnari pienellä vieraalla kasalla ja oma puolen metrin päässä, Mila meni vauhdilla kasalle, mietti ja otti väärän. Tehtiin sitten helpotettua läheltä, jolloin onnistui. Milalla oli ihan väärä mielentila tähän tehtävään, jotenkin se nenä pitää saada auki, vauhtia ei tarvita yhtään.
Kaukot teimme ihan läheltä, ja tämä on kyllä tässä vaiheessa hankalin liike minulle. Olen hinkannut vaan tekniikkaa läheltä kun en osaa vaikeuttaa. Nyt kotiläksynä lenkillä yksittäinen vaihto, odotus, tauko, yksittäinen vaihto jne. etäisyyttä pidentäen pikkuhiljaa. Kyllä se siitä... Ruutu testattiin myös koematkalla ilman näkyvää palkkaa, Mila merkkasi hyvin vihjesanasta ruudun, lähti mutta ei kuitenkaan mennyt loppuun asti. Liian vaikea tehtävä tämäkin tässä vaiheessa. Hyvin Mila stoppasi käskystä kun sen lopulta ruutuun sain :) Treenivinkiksi koira pitkältä matkalta, itse lähelle ruutua tueksi, ja palkan pudotus koiralle ruutuun, ei niin paljon esim. pallon heittoja Milalle.

Hoya 'Minibelle' yllätti ensimmäisellä kukinnallaan :) Eiks oo ällösöpö pinkki?

Vantaa kr 3.9.11 tuomari Gert Christensen (9 perroa)

MILA VAL ERI/1 SA PN1 VSP

"3 years. Nice feminine head & expression. Scissor bite. Nice eyes. Good skull. Excellent neck & topline. Excellent body. Well angulated. Good bone. Excellent mover. Good coat. Nice temperament."

Mukavia kommentteja saatiin tänään tuomarilta kehässä, ja muutenkin miellyttävä mies. Tykkäsi Milan liikkeistä, että liikkuu niin helpon näköisesti että voisi jatkaa loputtomiin kehän kiertämistä :) (Minun mielestä Mila oli kyllä vähän löysä, se tietää jo nämä kehänkierrot, boring). Toisaalta ROP-kehässä etuliikkeet saivat moitteita "They are, you know..." Ja tiedänhän minä. Ei kuulemma pärjäisi niiden takia ryhmäkehässä joten VSP. Hyvä niin, ei tarvinnut jäädä enää sinne tylsistymään :)